Reetta Gröhn-Soininen: Kun kaikki kukat kuolivat
Kun kaikki kukat kuolivat / when all the flowerd died, 2024, poltettu ja maalattu puu, harjateräs
Forget me not / Lemmikki, 2024, maalattu puu
Forget me not, yksityiskohta
Äidin jääkukat / kesäpegoniat, 2024, maalattu puu
ÄIDIN JÄÄKUKAT, YKSITYISKOHTA
MUISTIKUVA KEVÄÄSTÄ / RECOLLECTION OF SPRING, 2024, MAALATTU PUU
”Nihkeän villalangan tuntu. Niin arkinen muisto, mutta joka sisältää koko elämän langan, syntymän ja kuoleman. Odotuksen molempiin. Jääkukat valkeassa kertakäyttökupissa ikkunalaudalla, salaa tuotuina. Äidin lempikukkia. Äiti olisi myös tykännyt vauvanpeiton tummansinisestä. Ja lanka. Villaa. Pitää lämpimänä. Alkuperäinen suunnitelma oli ottaa niskalenkki koko kuolemasta, mutta sepä näpäyttikin takaisin maailman pahuudella. Oli aika tässä välissä, kun mietin voinko veistää näitä teoksia.”
Reetta Gröhn-Soininen on merkittävä ja aktiivisesti toimiva suomalainen kuvanveistäjä. Puuveistäjänä hän kiinnittyy suomalaisen nykytaiteen jatkuvasti uudistuvaan kärkeen aidosti ja huumorintajuisesti, samalla ulottuen myös toisenlaisille tasoille sielujen siimeksiin. Hänen henkilökohtaisesta surutyöstä sai alkunsa Kuoleman puutarhurit- teokset, joita hän on toteuttanut muun muassa ympäristötaiteena eri puolelle Suomea. Näissä paikkasidonnaisissa töissä hän on halunnut kunnioittaa maamme eri kasvuympäristöjä ja valinnut teoksiinsa kunkin paikan maakuntakukkia. Pohjoisen Pellosta voi löytää kullerot, Sippolasta kurjenmiekat, Kaarinasta tammenterhot.
Värit ovat tulleet Reetta Gröhn- Soinisen veistoksissa yhä merkityksellisemmäksi hyvin fyysisenä elementtinä, joka on harkittua, mutta vapaata. Sen sattumanvarainen valuminen on tärkeää vastapainoa veistämisen kurinalaisuuteen. Nyt galleriassa nähtävät veistokset ovat jatkumoa puutarhureille. Henkilökohtainen surutyö on laajentunut globaaliseen suruun sodanaikaisessa maailmassamme. Gröhn-Soinisen kukat vievät meidät lempeästi tutkimaan tuntojamme myös omien kokemustemme kukkaniityille, sekä kuolleille, että parhaassa kukassaan oleville. Ja kaikelle siltä väliltä.
Satu Kalliokuusi
kuvataiteilija, kuraattori
WHEN ALL THE FLOWERS DIED
“The touch of soft wool yarn. Such a mundane memory, but one that contains the whole thread of life: birth and death. I’m waiting for both. Ice flowers in a white disposable cup on the windowsill, smuggled in. My mother’s favourite flowers. Mum would also have loved the dark blue of the baby blanket. And yarn. Wool. Keeps you warm. The original plan was to take a break from the whole death thing, but I was forced back by the evil of the world. There was a time in between when I wondered if I could carve these pieces.”
Reetta Gröhn-Soininen is a prominent and active Finnish sculptor. As a wood carver, she makes cutting-edge Finnish contemporary art in a genuine and humorous way, while also plumbing the depths of her soul. Working through her grief gave rise to the Gardeners of Death, which she has realised as works of environmental art in various parts of Finland. In these site-specific works, she has sought to honour the different habitats of our country and has chosen to use the regional flowers of each place. In Pello in the North, you can find the globe flower; in Sippola, the yellow flag; in Kaarina, the English oak.
Colour as a physical element has become an increasingly important part of Reetta Gröhn-Soininen’s sculptures, thought-out but free-form. Its irregular flow is a counterbalance to the discipline of the sculpture. The sculptures now on view in the gallery are a continuation of the Gardeners’ work. Personal grief has expanded to global grief in our war-torn world. Gröhn-Soininen’s flowers gently allow us to explore our feelings in the flower gardens of our own experience, both dead and in bloom. And everything in between.
Satu Kalliokuusi
visual artist, curator
