Anna Klaus: Naamiohuveja

Video produced by Galleria A2, Arantzazu G. Bayon; Sound Design by Pietari Mikkonen.
The Dancer, 2022
Party II, 2022
Party I, 2001
Bathroom scene, 2005
To give or to receive, 2023
Hommage á Stellan Mörner: Portrait of a woman, 2018
Madonna greets her demon, 2002
The Dandy, 2022
Herr Oberst, 2022

Anna Klausin taiteessa näkyy fetissien lumo

Anna Klausin retrospektiivinen näyttely Naamiohuveja täyttää kesäkuussa Galleria A2:n. Suomalaistaiteilija Klaus on maalannut fetissiaiheisia teoksia 1990-luvulta saakka, ja taiteilijan kolmen vuosikymmenen ajalle sijoittuvaan tuotantoon mahtuu mitä erilaisimpia variaatioita teemasta. Hän on käsitellyt teoksissaan niin fetissiasuja ja -tuotteita kuin omia versioitaan taidehistoriallista teoksista, maalannut sekä ryhmiä ja yksittäisiä muotokuvia. Klaus esiintyi vuoteen 2017 saakka nimimerkillä Anna Kuritus. Taiteilijan kuvasto avaa näkymän fetissien maailmaan ja sen käytäntöihin, mutta toimii samalla mainiona esimerkkinä eroottisen taiteen mahdollisuuksista ilmentää halujen ja identiteettien moninaisuutta.

Lateksi ja kumi ovat Klausin maalauksissa usein toistuvia materiaaleja. Molempien kiilto ja peittävyys saavat huolellisen käsittelyn, ja ne on kuvattu aistillisina ja eroottisesti latautuneina aineina, jotka kiehtovat ja kiihottavat. Kumi ja lateksi ovat kantajansa uniformu, mutta myös toinen iho. Samankaltaisen käsittelyn saavat seksuaaliset aktit, joita taiteilija kuvaa tavalla, jotka saavat katsojan hahmottamaan SM:n laajan kirjon ja sen kiehtovuuden. Kyse on rooleista ja niillä leikittelystä, koko kehon seksualisoitumisesta ja mielikuvituksesta. Klaus kuvaa aiheitaan lämmöllä ja intohimolla, ja välillä hieman ilkikurisestikin. Kysehän on fantasiasta, vaikka se onkin todellista ja merkityksellistä.

Klausin taiteen maailma on kuin halujen kaleidoskooppi, jossa erilaiset fetissit ja kiinnostukset saavat sijansa. Hänen taiteensa on sekä osallistuvaa että osallistavaa, kun katsoja sekä tutustuu fetissimaailmaan, mutta voi myös tunnistaa omia kiinnostuksenkohteitaan. Klausin tuotannossa oman sijansa saavat taidehistoriaa kommentoivat maalaukset, joissa taiteilija on toteuttanut oman versionsa tavalla, joka saa meidät näkemään taidehistoriallisen esikuvan uusin silmin. Hugo Simbergin Halla on muuttunut Klausin käsittelyssä tutkielmaksi sitomisesta ja siihen liittyvästä nautinnosta. Anna Klausin versio on kunnianosoitus historiallisen kollegansa teokselle, mutta se saa myös pohtimaan, miten reagoida Hallan fetisistiseen versioon ja, miten ylipäätään suhtautua taiteessa avoimeen seksuaalisuuteen. Tom of Finlandin tavoin Klaus luo oman mielikuvituksellisen ja seksuaalisen utopiansa, jonka äärellä jokainen voi miettiä omien kiinnostuksiensa luonnetta ja suhdettaan seksuaalisuuteen.

Anna Klaus (1959) on opiskellut maalausta 1970- ja 1980-luvuilla ja debytoi fetissimaalarina nimellä Anna Kuritus vuonna 1991. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä ulkomailla 1995. Hänen teoksiaan on nähty lukuisissa näyttelyissä ja niitä on hankittu muun muassa Museum Erotican (Kööpenhamina) ja lukuisiin yksityiskokoelmiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Galleria A2:n näyttely on retrospektiivinen katsaus Klausin taiteesta 1990-luvulta tähän päivään.

FT Juha-Heikki Tihinen

I Anna Klaus konst syns fetischens förtrollning

Anna Klaus retrospektiva utställning Masknöje fyller i juni Galleriet A2. Den finska konstnären Klaus har målat fetischartade motiv från 1990-talet och i den produktion som består av verk från 30 års tid ryms de mest olikartade variationer kring temat. Hon har i sina verk behandlat såväl fetischdräkter oh produkter som egna versioner av konsthistoriska ver, målat såväl grupper som enskilda porträtt. Klaus uppträdde fram till år 2017 under signaturen Anna kuritus. Konstnärens bildverk öppnar en utsikt till fetischernas värld och dess tillämpningar, men fungerar samtidigt som ett utmärkt exempel på den erotiska konstens möjligheter att uttrycka lusternas och identiteternas mångfaldighet.

Latex och gummi är de material som ofta upprepas i Klaus målningar. Bägges glans och täckning får en noggrann behandling och är framställda som sinnliga och erotiskt laddade ämnen som faschinerar och eggar upp. Gummi och latex är sin bärares uniform, men även en annan hud. En liknande behandling får de sexuella akterna vilka konstnären skildrar på ett sätt som får betraktaren att gestalta SM:s omfattande spektrum och dess fascination. Det är fråga om roller och lek med dem, hela kroppens sexualisering och fantasi. Klaus skildrar sina motiv med värme och passion och emellanåt också lite illmarigt. Det är ju fråga om fantasi, även om den är verklig och betydelsefull.

Klaus konstvärld är som begärens kalejdoskop där de olika fetischerna och intressena får sin plats. Hennes konst är såväl deltagande som inkluderande då betraktaren både bekantar sig med fetischvärlden men även kan erkänna sina egna intresseobjekt. I Klaus produktion får de målningar sin egen plats som kommenterar konsthistorien där konstnären förverkligat sin egen version på ett sätt som får oss att se den konsthistoriska förebilden med nya ögon. Hugo Simbergs Halla har i Klaus behandling förändratsnsttill en studie av bindning och den därtill hörande njutningen. Anna Klaus version är en högaktning till sin historiska kollegas verk men den får en även att reflektera över hur reagera på Hallas fetischhistoriska version och hur överlag förhålla sig till den öppna sexualiteten i konsten. Likt Tom of Finland skapar Klaus sin egen fantasifulla och sexuella utopi vid vilken envar kan fundera över sina egna intressens karaktär och relation till sexualiteten.

Anna Klaus (1959) har studerat måleri på 1970- och 1980-talen och debuterade som fetischmålare under namnet Anna kuritus år 1991. Hennes verk visades för första gången utomlands 1995. Hennes verk har funnits till påseende på talrika utställningar och de har inskaffats bland annat till Museum Erotica (Köpenhamn) och talrika privatsamlingar i Europa och USA. A2-galleriets utställning är en retrospektiv återblick på Klaus konst från 1990-talet till i dag.

FD Juha-Heikki Tihinen

Soile Hovila: Rauhan lähteellä – kuvakudoksia

osa Ataraxia -triptyykistä (kuvakudos, 2020-23, kuvaaja Henna Mitrunen).

Soile Hovila: Suomalaisen kuvakudoksen jalanjäljissä – luento ja taiteilijatapaaminen

Helsinki Design Week 8.-17.9.2023 

Lauantaina 9.9. klo 13-15.

Tekstiilitaiteilija Soile Hovila esittelee Rauhan lähteellä -näyttelyä Galleria A2:ssa. 

Näyttelyn pääteos on kolme vuotta käsinkudottu, 11 neliömetrin kokoinen teos Ataraxia. Kuvakudos on suunniteltu stressaavan koronapandemian alussa, jolloin suurkaupunkien asukkaita kehoitettiin pysymään asunnoissaan, mutta Suomessa sai mennä luontoon rauhoittumaan. Teos kuvaa luonnon merkitystä sisäisen rauhan saavuttamisessa. Luento käsittelee myös Suomen Käsityön Ystävien merkittävää roolia suomalaisen kuvakudoksen historiassa 1900-luvun alussa.

Näyttely on avoinna 23.8.-10.9.2023 ti-pe 12-17 ja la-su klo 12-16.

 

Soile Hovila: Following the path of Finnish tapestry – Lecture and artist meeting

Helsinki Design Week 8.-17.9.2023 

On Saturday, September 9 from 13:00 to 15:00.

Textile artist Soile Hovila will present the exhibition “At the Spring of Tranquility” in Gallery A2.

The main work of the exhibition is Ataraxia, a work of 11 square meters that was handwoven for three years. The tapestry was designed at the beginning of the stressful corona pandemic, when residents of big cities were urged to stay in their apartments, but Finns were able to relax in nature. The work describes the importance of nature in achieving inner peace. The lecture also discusses the significant role of The Friends of Finnish Handicraft in the history of Finnish tapestry at the beginning of the 20th century.

The exhibition is open from August 23 to September 10, 2023, on Tue-Fri 12–17 and Sat–Sun 12–16.

 

Suomen Käsityön Ystävät ry edistää suomalaista tekstiilitaidetta ja käsityötaitoa. Vuonna 1879 perustettu yhdistys pyrkii uudistamaan kulttuuriperintöä näyttelyiden ja pedagogisen toiminnan kautta. Tekstiilitaiteilija TaM, FM Soile Hovila on erikoistunut kuvakudos- eli gobeliinitekniikkaan vuodesta 2001 lähtien. Valokuvalähtöiset kudonnaiset kertovat tarinaa ajankohtaisista asioista luonnon ja kauniin valon kautta.

The Friends of Finnish Handicraft promotes Finnish textile art and craftsmanship. Founded in 1879, the association strives to renew cultural heritage through exhibitions and pedagogical activities. Textile artist MA Soile Hovila has specialized in the tapestry technique since 2001. Her photo-based textile works use beautiful light and nature to tell stories about current issues.

 

Maisemia savelle: Åsa Hellman, Eliisa Isoniemi, Kirsi Kivivirta, Johanna Rytkölä

Näyttely esittelee neljän keramiikkataiteilijan Åsa Hellmanin, Eliisa Isoniemen, Kirsi Kivivirran ja Johanna Rytkölän tulkintoja maisemasta. Näyttelyssä on esillä veistoksia, seinäteoksia, installaatioita ja vateja.

Taiteilijoiden monimuotoinen yhteistyö on jatkunut pitkään. Kotimaisten näyttelyiden lisäksi ryhmän toiminta on kansainvälistä ja teoksia on ollut esillä mm. Milanossa, Faenzassa, Tukholmassa ja Heidelbergissä.

Tätä näyttelyä suunnitellessa peiliksi nousi maisemia dreijatuille esineille maalannut keraamikko Gerda Thesleff (1871–1939). Ryhmän yhteistyöhön on kuulunut mm. työskentely Murolen ja Alasenjärven maisemissa.

Åșa Hellmanin aihepiiriin kuuluu maisemia ja luonnonvoimiin liittyviä ilmiöitä; lumimyrskyjä, sadetta, kasvillisuutta ja vedenelämää. Kuvatessaan maisemaa saveen hän samanaikaisesti kuvaa ilmiöitä luonnossa sekä ihmisen sielunmaisemaa, unelmia ja haaveita. www.asahellman.net

Eliisa Isoniemen teos ”Karjan evakkomatka” kuvaa sodan maisemaa, jossa naiset kävelivät karjan kanssa satoja kilometrejä evakkoon Karjalasta toisen maailmansodan aikana. ”Kasvoilla” teoksissa maisema asettuu kasvoille värein ja lasittein. Veistokset kuvaavat sään kokemista eri aistein: auringon välke ja tuuli tuntuvat iholla, hengitys tuo mukanaan kevään tuoksun, ahava kirpaisee poskilla. www.eliisaisoniemi.com

Kaupungistuva maisema, elinympäristö, sen arkkitehtuuri ja arkisetkin tilat ovat Kirsi Kivivirran työskentelyn sisällön ja muodon lähtökohtia. Lukuisista paloista koostuvat teokseni ovat usein monokromaattisia ja perustuvat toistoon.Teoksissa maisemallinen horisontti muodostaa usein rauhoittavan tekijän. www.kivivirta.com

Johanna Rytkölän teosten aiheina ovat meret ja järvet osana maisemaa, maailman vesien nykytila ja vesi henkilökohtaisina muistoina ja kokemuksina. Öljymäiset, roiskuvat ja valuvat keraamiset lasitukset viimeistelevät lopputuloksen. Rytkölän teoksille on luonteenomaista selkeät muodot ja leikkisyys. www.rytkola.fi

 

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus Taike

 

Åsa Hellman

Eliisa Isoniemi

Kirsi Kivivirta

Johanna Rytkölä