Tatu Rönkkö: Pyörteitä (Studio)

Nimeä­mä­tön, 2021, tussipiirustus

Pyör­tei­tä on sar­ja tus­si­pii­rus­tuk­sia, joil­le yhteis­tä on nii­den teko­ta­pa, jota kut­sun pyör­re­tek­nii­kak­si. Erää­nä päi­vä­nä muu­ta­ma vuo­si sit­ten ”sot­ta­sin” pape­ria pie­ni­kär­ki­sel­lä tus­sil­la tyl­sis­ty­nee­nä ja sain idean täyt­tää koko pape­rin pin­ta-alan täl­lä taval­la. Mel­ko pian luon­te­vak­si piir­tä­mis­liik­keek­si kul­ti­voi­tui vas­ta­päi­vään pyö­ri­vä lii­ke; sii­nä oli vir­taus­ta ja sula­vuu­ta. Piir­rok­sen ede­tes­sä pyör­tei­den muo­dos­ta­ma kudos näyt­ti elä­väl­tä mus­tal­ta ken­täl­tä ja val­kois­ten pis­tei­den ryp­päil­tä tum­maa taus­taa vas­ten, jot­ka syn­tyi­vät kun pyör­teet jät­ti­vät sisään­sä val­koi­sia, pis­te­mäi­siä aluei­ta. Pyör­tei­den ker­ros­tues­sa ja levit­täy­tyes­sä aloin näh­dä laa­jem­pia muo­to­ja ja tekstuureja.

Tus­si­piir­ros­ten teko­pro­ses­si on ollut medi­ta­tii­vi­nen, yhden yksin­ker­tai­sen ja mon­o­to­ni­sen liik­keen tois­ta­mis­ta, joka välil­lä tun­tuu kone­mai­sen puu­dut­ta­val­ta työs­töl­tä ja välil­lä taas vapaut­ta­val­ta flow- tilal­ta. Sii­nä on jotain puh­dis­ta­vaa. Ei auta kii­reh­tiä eteen­päin ja toi­voa jo ole­van­sa peril­lä. On vain kes­ki­tyt­tä­vä het­keen, eta­na­mai­sen hitaas­ti edis­ty­väs­sä työs­sä, ja taju­aa, että on koko ajan peril­lä. Pyör­tei­tä on vedes­sä, maa­pe­räs­sä, ilmas­sa, ihmi­sen sisäi­ses­sä maa­il­mas­sa ja täh­ti­su­muis­sa. Näyt­te­ly­ni teok­set on teh­ty vuo­si­na 2021 ja 2022.

Tatu Rönk­kö 21.08.2022

Pyör­tei­tä (whirls) is a series of ink drawings that sha­re a com­mon tech­nique that I call the whirl tech­nique. One day some years ago whi­le sit­ting rat­her unins­pi­red in front of a blank page I had an idea to mess the enti­re whi­te paper with a chaos of black lines of an ink pen. Whi­le doing this I found coun­ter-clockwi­se whir­ling move­ment to be the most fluid and smooth way of rea­li­sing the idea. As the black tex­tu­re of intertwi­ned lines slow­ly took over the whi­te sur­face I star­ted see­ing ran­dom forms and pat­terns that I liked. I con­ti­nued explo­ring and cul­ti­va­ting this tech­nique and idea during the fol­lowing couple of years resul­ting in what would beco­me the works seen on this exhibition. 

The drawing process has been medi­ta­ti­ve; repea­ting a simple and mon­o­to­ne move­ment for long periods of time, shif­ting between sta­tes of mac­hi­ne like execu­tion and flow. I find it puri­fying. The­re are whirls in water, soil, air, human inner worlds and star dusts of dis­tant galaxies. The works on this exhi­bi­tion are from 2021 and 2022.

Tatu Rönk­kö 21.08.2022