Ilkka Sariola on urbaani kuvataiteilija ja pappi Helsingin Kalliosta. Hän valmistui Kuvataideakatemiasta taiteen maisteriksi 1998 ja Helsingin yliopistosta teologian maisteriksi 2013. Sariola tunnetaan erityisesti lyijykynäpiirustuksistaan, joita on ollut viimeksi esillä vuonna 2018 yksityisnäyttelyssä Galleria Ortonissa Helsingissä ja Galleria Toolboxissa Berliinissä.
Dark Storm näyttelyyn Sariola tuo uuden synkkäsävyisen piirustussarjan: Bipolar drawings. Näissä monisuuntaisissa teoksissa hän haastaa galleriavieraat poikkeukselliseen katsomiskokemukseen. Piirustusten väkivaltainen kuvasto koostuu mm. vapaaotteluista, diktaattorien kasvoista, natsisaksan hahmoista, tekstifragmenteista ja jopa koirista. Galleriassa ei yleensä saa koskea teoksiin, ei edes kehyksiin. Tässä näyttelyssä katsojalla on mahdollisuus omin käsin pyörittää Sariolan teoksia. Katsomiskokemusta on lähes mahdotonta kuvailla, se täytyy itse kokea.
Jani Lempiäinen on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka valmistui Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi 2008. Hänen töitään oli viimeksi esillä yksityisnäyttelyssä Porvoon Taidetehtaan Kulmagalleriassa 2018.
Lempiäisen töissä on näkynyt arvostelevia sävyjä tiettyjä populaarimedioiden ilmiöitä kohtaan. Sivellin on myös sivaltanut maalia kankaalle kärkevästi esimerkiksi silloin, kun väkivalta on saanut mediassa tavallista omituisempaa herooista nostatusta. Kuten Lempiäisen työskentelyssä aikaisemminkin, myös tähänkin näyttelyyn tulevien töiden ilmaisussa ihminen ‑kaikkine
kummallisuuksineen ja toilailuineen- on jatkuvasti esillä, joko selkeästi suoraan kuvattuna tai vain hienovaraisempina vihjauksina.
Aikaisemmissa Lempiäisen töissä näkynyt kollaasimaisuus on muuntunut enemmän sulavaksi alitajuiseksi kuvaustavaksi. Töissä on edelleen humoristisia elementtejä aiheiden ja kuvakielen kautta, mutta makaaberejakin teemoja kokonaisuudessa on. Lempiäisen töissä ekspressiivisyys kulkee mukana muovautuneena vastaamaan ilmaisun tarpeita. Ilmaisun mediat vaihtelevat piirtämisestä maalaamiseen ja akryylistä öljyyn.
Ilkka Sariola’s exhbition intoduces a gloomy new series: Bipolar drawings. In these multi-directional works he challenges gallery visitors with an exceptional viewing experience.The violent drawings contain the faces of dictators, characters from nazi Germany, fragments of text and dogs. In galleries you cannot normally touch the art, not even when it is framed. In this exhibition the visitors have the opportunity to spin and rotate the works with their own hands. It is something best experienced, not described.
Jani Lempiäinen’s past work has contained criticism of popular media phenomena. His paintbrush hits canvas especially during times when violence is portrayed as heroic. In these upcoming works also, human expression — with all of its strangeness and misadventures — is on display whether in subtle hints or clear and direct representation.
The collage element in earlier work by Lempiäinen has been transformed into a more subliminal mode of description. There are still humourous themes present, but also the macarbe. The manner of expression is shaped by the need of what is being expressed. The materials used to portray these statements range from painting in acrylic and oil to drawing.