17.3.-4.4.2021

Aaro Matinlauri: Maan muisti

 

Näyt­te­ly­ni tee­ma­na on ihmi­se­lä­män kul­ku koh­ti rajaa. Kuvaan veny­tet­ty­jen hah­mo­jen avul­la tätä abstrak­tia tee­maa. Töit­te­ni ihmi­set ovat pit­kiä kuin omat var­jon­sa, kuin illan pite­ne­vät var­jot. Var­jo, joka on yhtä todel­li­nen kuin anta­jan­sa, viit­taa pide­tes­sään johon­kin lopuil­laan ole­vaan, mut­ta myös jon­kin uuden alka­mi­seen. Rajan voi käsit­tää monel­la tapaa, mut­ta ihmi­se­lä­män suu­rim­pia mys­tee­re­jä on kui­ten­kin rajois­ta suu­rin — elä­män ja kuo­le­man väli­nen. Kuo­le­vai­suu­ten­sa tie­dos­ta­va ihmi­nen elää taval­laan rajan molem­min puo­lin, kah­den maan kan­sa­lai­se­na. Hän elää täs­sä maa­il­mas­sa, mut­ta ajat­te­lee kuvit­te­le­man­sa rajan toi­sel­la puo­lel­la ole­vaa. Kuvaa­ma­ni ihmi­set ovat erään­lai­sia väliin­pu­toa­jia, jot­ka veny­vät syn­ty­män ja kuo­le­man välis­sä. Rajan voi käsit­tää muu­ten­kin, se voi olla myös kah­den ihmi­sen, minun ja sinun väli­nen raja­pin­ta, joka syn­tyy toi­sen ihmi­sen, tun­te­mat­to­man koh­taa­mi­ses­ta. Luo­mia­ni hah­mo­ja kut­sun saattajiksi.

Rajan tee­maa käsit­te­len myös Maan muis­ti ‑sar­jas­sa, jos­sa maa muis­taa kan­ta­mi­aan olen­to­ja. Kuvaan kas­vo­ja mai­se­mas­sa, maan puls­sin syk­kee­nä, osa­na maan elä­mää. Ihmis­tä ei ole ilman kas­vo­ja. Töis­sä ole­va hori­sont­ti avaa näky­män ulot­tu­vuu­teen, joka yltää katoa­vai­sen elä­män tuol­le puo­len. Ainoas­taan omas­sa rajal­li­suu­des­saan pysyt­te­le­vä elä­mä ei kos­kaan pys­ty saa­vut­ta­maan täyttymystään.

Aaro Matin­lau­ri (s. 1954 Limin­ka) on Lah­des­sa työs­ken­te­le­vä tai­de­maa­la­ri ja piir­tä­jä. Matin­lau­rin teos­ten läh­tö­koh­ta­na on ihmi­sen keho, eten­kin kas­vot. Fyy­sis­ten ja yksi­löl­lis­ten eri­tyis­piir­tei­den varaan raken­tuu vähi­tel­len meta­fyy­si­nen kuva ihmi­ses­tä, ole­mas­sao­los­taan kyse­le­väs­tä, rajo­jaan tun­nus­te­le­vas­ta olennosta.

 

MEMO­RY OF LAND
The exhibition’s main the­me is the cour­se of human life towards the bor­der. I paint long stretc­hed figu­res to illustra­te this concept. People in my work are as long as their own sha­dows, just like the sha­dows drawn by the eve­ning light. A sha­dow is as real as its giver and refers not only to the ending but also the begin­ning of somet­hing new.
 
Aaro Matin­lau­ri (Limin­ka, 1954) is a Lah­ti based pain­ter and drawer. Matinlauri’s work is based on the human body, paying a special atten­tion to the face. Men are repre­sen­ted as metap­hy­sical crea­tu­res, hol­ding unique indi­vi­dual and phy­sical pecu­lia­ri­ties, ques­tio­ning their own exis­tence and pal­pa­ting its boundaries.