JP Metsävainio

Oulu­lai­nen täh­ti­ku­vaa­ja J‑P Met­sä­vai­nio on saa­vut­ta­nut laa­jas­ti tun­net­tuut­ta ja arvos­tus­ta. Hän on myös useas­ti pal­kit­tu täh­ti­ku­vaa­ja, jon­ka valo­ku­via on ollut esil­lä lukui­sis­sa koti- ja ulko­mai­sis­sa jul­kai­suis­sa. Mm. NASA on valin­nut hänen otok­si­aan päi­vän pää­ku­vak­si usei­ta ker­to­ja. Kes­ki­mää­rin vuo­den työ­nä val­mis­tuu tusi­na uut­ta kuvaa. Met­sä­vai­nion yksi­tyi­nen obser­va­to­rio sijait­see Oulun ydin­kes­kus­tas­sa.

”Vaik­ka työ­ni on hyvin tek­nis­tä, se on kui­ten­kin tai­teel­li­nen ilmai­su­kei­no ja luon­to­ku­vaus­ta. Into­hi­mo­ni on pal­jas­taa yötai­vaan salat­tua kau­neut­ta. Kuvis­sa­ni on visu­aa­li­sen ulot­tu­vuu­den lisäk­si myös fysi­kaa­li­nen ja meta­fyy­si­nen taso. Tämä ker­rok­sel­li­suus on aina kieh­to­nut minua, se tuo kuviin jän­nit­tei­tä yli nor­maa­lin kuval­li­sen ker­ron­nan. Vaik­ka kuva­ni ovat hen­ki­lö­koh­tai­nen ilmai­su­kei­no, ne täyt­tä­vät myös tie­teel­li­sen kuvaa­mi­sen kri­tee­rit.”

Veil Nebu­la pel­käs­sä hapen valos­sa

Har­so­su­mu on super­no­va­jään­nös Jout­se­nen täh­dis­tös­sä. Säi­kei­nen kaa­su­ke­hä, joka hil­jal­leen laa­je­nee ava­ruu­teen, on kaik­ki jäl­jel­le jää­nyt n. 7500 vuot­ta sit­ten Super­no­va­na räjäh­tä­nees­tä täh­des­tä. Suh­teel­li­sen lähei­sen sijain­tin­sa vuok­si Super­no­va on aikoi­naan ollut hyvin kir­kas. Arvioi­den mukaan se on lois­ta­nut sil­loin elä­neil­le ihmi­sil­le lähes täy­den­kuun kirk­kau­del­la usei­ta kuu­kausia! Jään­ne sijait­see n. 1400 valo­vuo­den etäi­syy­del­lä ja on hal­kai­si­jal­taan n.50 valo­vuot­ta. Näen­näi­nen hal­kai­si­ja tai­vaal­la on kol­mi­sen astet­ta, eli kuu­den täy­si­kuun ver­ran. Valo­tusai­ka n. 40h.

Veil Nebu­la in a light of an ionized oxy­gen, O‑III

The Veil Nebu­la is a cloud of hea­ted and ionized gas and dust in the cons­tel­la­tion Cyg­nus. It cons­ti­tu­tes the visible por­tions of the Cyg­nus Loop, a super­no­va rem­nant, many por­tions of which have acqui­red their own indi­vi­dual names and cata­lo­gue iden­ti­fiers. The source super­no­va was a star 20 times more mas­si­ve than the Sun, which explo­ded around 8,000 years ago. The rem­nants have since expan­ded to cover an area of the sky rough­ly 3 degrees in dia­me­ter (about 6 times the dia­me­ter, or 36 times the area, of the full Moon). The dis­tance to the nebu­la is not preci­se­ly known, but Far Ult­ra­vio­let Spect­rosco­pic Explo­rer (FUSE) data sup­ports a dis­tance of about 1,470 light-years. Expo­su­re time with a 200mm f1.8 came­ra lens around 40h.

Elep­hant’s Trunk Nebu­la

Ele­fan­tin kär­sä lem­pi­ni­mel­lä tun­net­tu tii­vis­ty­neen kaa­sun muo­dos­tel­ma, sijait­see laa­jem­man emis­sio­su­mua­lu­een, IC 1396, yhtey­des­sä. Mas­sii­vi­set täh­det IC 1396 sumun sisäl­lä saa­vat kaa­sun ioni­soi­tu­maan ja lähet­tä­mään omaa valo­aan. (Toi­min­ta­pe­ri­aa­te on saman­ta­pai­nen kuin lois­te­put­kis­sa.) Kär­sä­su­mun tie­de­tään toi­mi­van koti­na nuo­ril­le, alle 100.000 vuo­den ikäi­sil­le, täh­dil­le. Uudet täh­det sijait­se­vat pyö­reäh­kös­sä kolos­sa kär­sän pääs­sä. Kolon on aiheut­ta­nut sätei­ly­pai­ne, täh­ti­tuu­li, juu­ri näis­tä nuo­ris­ta täh­dis­tä. Koko sumu on muo­dos­tu­nut ympä­röi­vien, mas­sii­vis­ten, täh­tien sätei­lyn pai­nees­ta, sen aikaan­saa­ma tii­vis­ty­mi­nen kaa­sus­sa lau­kais­sut uusien aurin­ko­jen syn­nyn.

Sumu sijait­see noin 2400 valo­vuo­den etäi­syy­del­lä Oulun kes­kus­tas­ta, jos­ta se on kuvat­tu. Muo­dos­tel­man näen­näi­nen koko tai­vaal­la on n. 30 kaa­ri­mi­nuut­tia, eli suu­rin piir­tein täy­den­kuun kokoi­nen. Todel­li­nen koko on luok­kaa kym­me­ni­sen valo­vuot­ta. Kuvat­tu 25 cm pei­li­te­les­koo­pil­la  Oulus­ta 2015, valo­tusai­ka ~15h.

Elep­hant’s Trunk Nebu­la

The elep­hant’s Trunk nebu­la is a concent­ra­tion of inters­tel­lar gas and dust in the star clus­ter IC 1396. This ionized gas region loca­tes in the cons­tel­la­tion Cep­heus about 2400 light years away. This about twen­ty light years long for­ma­tion is cour­sed by a stel­lar wind, radia­tion pres­su­re, from a group of mas­si­ve young stars. Ima­ged with a 25 cm reflec­tor  Oulu Fin­land 2015, Total expo­su­re time ~15h. 

Simeis 147

Super­no­va­jään­nös Härän täh­dis­tös­sä n. 3000 valo­vuo­den etäi­syy­del­lä. Muo­dos­tel­man hal­kai­si­ja on n. 160 valo­vuot­ta ja näen­näi­nen laa­juus kol­mi­sen astet­ta (kuusi täy­den­kuun alaa tai­vaal­la rin­nak­kain). Täh­ti on räjäh­tä­nyt super­no­va­na arviol­ta 30 000 vuot­ta sit­ten.

Kuvat­tu 200 mm kame­raop­tii­kal­la Oulust

Simeis 147

Simeis 147 (sharpless 240), is a very faint and very lar­ge super­no­va rem­nant in cons­tel­la­tion Tau­rus at dis­tance of ~3000 light years. Explo­sion took place approxi­ma­te­ly 30.000 years ago  and left behind a  pul­sar (Neut­ron star). The pul­sar has recent­ly iden­ti­fied.

Expo­su­re time with a 200mm f1.8 came­ra lens around 76h. NASA APOD

Dark clouds of Pelican

Peli­kaa­ni­su­mu, IC 5070 ja IC 5067, on vedyn emis­sio­alue, Poh­joi­sa­me­rik­ka­su­mun yhtey­des­sä Jout­se­nen täh­dis­tös­sä. Etäi­syys kat­to­te­ras­sil­ta on n. 1800 valo­vuot­ta. Sumu sijait­see lähel­lä kir­kas­ta Deneb täh­teä.

Sumu on pal­jon tut­kit­tu, kos­ka sii­nä sijait­see erit­täin aktii­vi­nen uusien täh­tien syn­ty­mä­alue. Nuor­ten mas­sii­vis­ten ja hyvin ener­gis­ten täh­tien voi­ma­kas sätei­ly ioni­soi kaa­su­pil­vet ja saa ne emit­toi­maan näky­vää valoa. (Toi­min­ta­pe­ri­aa­te on saman­kal­tai­nen, kuin lois­te­put­kis­sa) Tum­mi­na näky­vät kaa­su­pil­vet eivät ole vie­lä ehti­neet ioni­soi­tua ja sik­si var­jos­ta­vat hoh­ta­vaa kaa­sua. Kuvat­tu 25 cm pei­li­te­les­koo­pil­la  Oulus­ta 2016, valo­tusai­ka ~25h.

Dark clouds of Pelican                     

The Pelican Nebu­la (also known as IC5070 and IC5067) is an Hydro­gen emis­sion region associa­ted with the North Ame­rica Nebu­la in the cons­tel­la­tion Cyg­nus. The nebu­la resembles a pelican in sha­pe, hence the name. The Pelican Nebu­la is , clo­se to Deneb, and divi­ded from its brigh­ter, lar­ger neigh­bor, the North Ame­rica Nebu­la, by a molecu­lar cloud fil­led with dark dust. Dis­tance is about 1800 light years. Ima­ged with a 25 cm reflec­tor  Oulu Fin­land 2016, Total expo­su­re time ~16h.

Melot­te 15

Eri­koi­sen näköi­nen koh­de, joka tun­ne­taan nimel­lä Melot­te 15.  Alue sijait­see sydän­su­mun, IC 1805, yti­mes­sä kas­sio­peian täh­dis­tös­sä arviol­ta 7500 valo­vuo­den etäi­syy­del­lä. , Nime­sin koh­teen “Pala­vak­si pen­saak­si” näh­tyä­ni ensim­mäi­set valo­tuk­set ruu­dul­la. Samal­la myös muis­tin, mik­si olen ryh­ty­nyt tähän vai­val­loi­seen ja hitaa­seen puu­haan. On hui­ke­aa pal­jas­taa yötai­vaal­le kät­key­ty­vää kau­neut­ta, pale­lu ja väsy­mys­kin unoh­tu­vat samal­la het­kel­lä, kun näkee mil­lai­nen kuva on syn­ty­mäs­sä.

Hur­jan näköi­nen kiep­pu­va kaa­su­muo­dos­tel­ma on syn­ty­nyt, kun koh­det­ta ypä­röi­vän avoi­men täh­ti­jou­kon, Melot­te 15, nuor­ten mas­sii­vis­ten täh­tien sätei­ly­pai­ne, eli aurin­ko­tuu­li, on aja­nut kaa­su­pil­veä edel­lään. Samal­la täh­tien voi­ma­kas sätei­ly on ioni­soi­nut kaa­su­pil­vet hoh­ta­maan ite­se­näi­ses­ti valoa.

Pys­ty­pa­no­raa­ma­ku­vaa var­ten kuva­sin kak­si pääl­le­käis­tä otos­ta som­mit­te­lusyis­tä ja kos­ka halusin esit­tää myös Melot­te 15 ympä­ril­lä ole­via kau­nii­ta, pit­si­mäi­siä, raken­tei­ta.

 Melot­te 15

The open clus­ter cen­te­red in this ima­ge is known as Melot­te 15 . Melot­te 15 is embed­ded wit­hin a cent­ral por­tion of the much lar­ger glowing nebu­la iden­ti­fied as IC 1805.

An inte­res­ting struc­tu­re, at the cen­ter of the ima­ge, is a giant area of hydro­gen gas that is caused to glow by the inten­se ult­ra­vio­let radia­tion from the mas­si­ve stars of the Melot­te 15 star clus­ter. Dust and gas clouds are twis­ted by the pres­su­re of the vio­lent radia­tion, the solar wind. This for­ma­tion is esti­ma­ted to be 7,500 light years away from Earth

Pickerin’s Triangle

Super­no­va­jään­nös Jout­se­nen täh­dis­tös­sä n. 1500 valo­vuo­den etäi­syy­del­lä. Tämä valo­ku­va esit­tää noin asteen levyis­tä osaa koko jään­tees­tä ja sen todel­li­nen hal­kai­si­ja tai­vaal­la on n.17 valo­vuot­ta. Mas­sii­vi­nen täh­ti on räjäh­tä­nyt super­no­va­na arviol­ta 7000 vuot­ta sit­ten ja jät­tä­nyt jäl­keen­sä heh­ku­vien kaa­su­rih­mo­jen ver­kos­ton. Kuvat­tu 25 cm pei­li­te­les­koo­pil­la  Oulus­ta 2014, valo­tusai­ka ~26h NASA Astro­no­my Pic­tu­re Of the Day (APOD) Syys­kuu 2015.

Pickerin’s Triangle

Pic­ke­ring’s Triangle is a small part of the Veil Nebu­la super­no­va rem­nant in cons­tel­la­tion Cyg­nus. The star went off some 5000–8000 years ago at dis­tance of about 1470 light years. This, rela­ti­ve­ly faint tar­get, is dif­ficult to ima­ge due to the lar­ge angu­lar dia­me­ter, about three degrees, and a den­se star field. . Ima­ge was selec­ted as an astro­no­mical pho­to of the day by NASATotal expo­su­re time with 250mm reflec­ti­ve telesco­pe 28h. NASA Astro­no­my Pic­tu­re Of the Day (APOD) Sep­tem­ber 2015.

NGC 6888

NGC 6888 eli Sirp­pi­su­mu, sijait­see Jout­se­nen täh­dis­tös­sä noin 5000 valo­vuo­den etäi­syy­del­lä meis­tä. Sumun hal­kai­si­ja on n. 24 valo­vuot­ta. Sumu on syn­ty­nyt n. 400.000 vuot­ta sit­ten, kun mas­sii­vi­nen kes­kus­täh­ti, elä­män­kaa­ren­sa lop­pu­vai­hees­sa, on puhal­ta­nut uloim­mat ker­rok­sen­sa ava­ruu­teen. Tule­vai­suu­des­sa täh­ti tulee räjäh­tä­mään Super­no­vak­si. Valo­tusai­kaa käy­tet­ty n. 25h.

NGC 6888

The Crescent Nebu­la, also known as NGC 6888, is an emis­sion nebu­la in cons­tel­la­tion Cyg­nus, about 5000 light years dis­tance. It is for­med by the fast stel­lar wind from the Wolf-Rayet star, WR 136 (HD 192163), col­li­ding to an slower moving wind ejec­ted by the same star when it beca­me a red giant, around 400.000 years ago. The result of the col­li­sion is a glowing shock shell around the star. Appa­rent size of the shell is 18′ x 12′ and the real size is about 25 x 16 light years. (NASA APOD). Expo­su­re time around 27h.

Kali­for­nia­su­mu, NGC 1499

Kuva esit­tää noin neliö­as­teen aluet­ta laa­jan kaa­su­muo­dos­tel­man yti­mes­tä. Kali­for­nia­su­mu, NGC 1499, sijait­see Per­seuk­sen täh­dis­tös­sä n. 1000 valo­vuo­den etäi­syy­del­lä. Kysees­sä on erit­täin laa­ja-alai­nen koh­de, se kat­taa n. vii­si astet­ta tai­vas­ta. Kuun näen­näi­nen koko tai­vaal­la on ~0,5 astet­ta, kuvan esit­tä­mäl­le alu­eel­le sopi­si siis kym­me­nen täyt­tä Kuu­ta rin­nak­kain.

Kali­for­nia­su­mu on tyy­pil­tään emis­sio­su­mu, toi­sin sanoen se lähet­tää itse­näi­ses­ti valoa. Muo­dos­tel­man kaa­su­pil­vet ioni­soi­tu­vat ympä­röi­vien täh­tien sätei­lys­tä ja yli­mää­räi­nen ener­gia posi­tuu kaa­sus­ta valon muo­dos­sa. Toi­min­ta­pe­ri­aa­te on sama, kuin lois­te­put­kis­sa. Kuvat­tu 25 cm pei­li­te­les­koo­pil­la  Oulus­ta 2015, valo­tusai­ka ~15h

 Cali­for­nia Nebu­la, NGC 1499

The Cali­for­nia Nebu­la is an emis­sion area loca­ted in cons­tel­la­tion Per­seus. It appears to resemble out­li­nes of Sta­te of Cali­for­nia on long expo­su­re pho­to­graphs, like this one. It has a very low sur­face bright­ness and it’s very dif­ficult to obser­ve visual­ly. Dis­tance from my home­town Oulu, Fin­land, is about 1000 light years. this ima­ge spans around one degree of sky.

 

Sharpless 119

Laa­jah­ko emis­sio­su­mua­lue Jout­se­nen täh­dis­tös­sä vain kol­mi­sen astet­ta kuu­lui­sam­mis­ta Poh­jois-Ame­rik­ka– ja Peli­kaa­ni­su­mus­ta. Hyvin har­voin kuvat­tu koh­de, joh­tuen kirk­kaam­pien ja tun­ne­tum­pien koh­tei­den lähei­syy­des­tä. Mata­la pin­ta­kirk­kaus ja laa­ja koko teke­vät täs­tä vai­kean kuvaus­koh­teen. Kuu­den kuvan mosaiik­ki­teos on kuvat­tu Oulus­ta 25cm pei­li­te­les­koo­pil­la, koko­nais­va­lo­tusai­ka n. 40h

Sharpless 119

Sh2-119, Sharpless 119, is a lar­ge complex of emis­sion nebu­los­i­ty in Cyg­nus cons­tel­la­tion, about 2 degrees east of the North Ame­rican Nebu­la. It is loca­ted just around 68 Cyg­ni, a qui­te bright star of mag­ni­tu­de 5. (The most bright star in the pho­to). A six panel mosaic ima­ge, total expo­su­re time around 40h.

Täh­de­tön Melot­te 15

Kokeel­li­nen valo­ku­va Melot­te 15 kaa­susu­mus­ta. Kaik­ki kuvan täh­det on pois­tet­tu suu­rel­la tark­kuu­del­la, näin var­si­nai­sen kaa­su­muo­dos­tel­man piir­teet pää­se­vät parem­min esil­le.

Hur­jan näköi­nen kiep­pu­va kaa­su­muo­dos­tel­ma on syn­ty­nyt, kun koh­det­ta ympä­röi­vän avoi­men täh­ti­jou­kon, Melot­te 15, nuor­ten mas­sii­vis­ten täh­tien sätei­ly­pai­ne, eli aurin­ko­tuu­li, on aja­nut kaa­su­pil­veä edel­lään. Samal­la täh­tien voi­ma­kas sätei­ly on ioni­soi­nut kaa­su­pil­vet hoh­ta­maan itse­näi­ses­ti valoa. Kuvat­tu Oulus­ta 25cm pei­li­te­les­koo­pil­la, valo­tusai­ka n. 15h.

 Star­less Melot­te 15

An expe­ri­men­tal star­less ima­ge shows only the actual nebu­la. Melot­te 15 is embed­ded wit­hin a cent­ral por­tion of the much lar­ger glowing nebu­la iden­ti­fied as IC 1805.

An inte­res­ting struc­tu­re, at the cen­ter of the ima­ge, is a giant area of hydro­gen gas that is caused to glow by the inten­se ult­ra­vio­let radia­tion from the mas­si­ve stars of the Melot­te 15 star clus­ter. Dust and gas clouds are twis­ted by the pres­su­re of the vio­lent radia­tion, the solar wind. This for­ma­tion is esti­ma­ted to be 7,500 light years away from Earth. Total expo­su­re time with 250mm reflec­ti­ve telesco­pe 15h.

Sharpless 140

Ioni­saa­tio­alue Kefeuk­sen täh­dis­tös­sä. Meil­le näky­mät­tö­mis­sä, tum­mas­sa kaa­su­pil­ves­sä kuvan ala­lai­das­sa, lymyi­lee vii­ti­sen­kym­men­tä vas­ta­syn­ty­nyt­tä täh­teä. Täh­tien sätei­ly saa ympä­röi­vän vety­kaa­sun ioni­soi­tu­maan ja hoh­ta­maan voi­mak­kaan punais­ta valoa.

Sharpless 140

Sh2-140 is an HII emis­sion nebu­la on the southwest edge of the Lynds 1204 darn nebu­la. It is also on the edge the Cep­heus Ring, a ring of molecu­lar gas and dust. Invi­sible in this ima­ge, the­re are about fif­ty young stars deeply embed­ded in the dark gas in the lower part of the ima­ge.